Saako Big-Flash-hankkeen verkkokursseilla lisäarvoa opintoihin?
Kirjoittaja Heikki Ahokas, automaatiotekniikka neljännen vuoden opiskelija
Big-Flash-hanke tarjoaa monenlaisia verkkokursseja itsenäiseen opiskeluun. Kirjoitushetkellä opiskelijoiden valittavissa oli kahdeksan verkkokurssia mm. anturitekniikasta, robotiikasta ja koneoppimisesta. Itse olen hankeen kurssitarjonnasta osallistunut Sick-anturit kurssiin kokeilemalla kurssin toimivuutta ja luomalla Beckhoff TwinCAT 3 -verkkokurssin hankkeen kurssitarjontaan.
Miksi Metropoliassa opiskelevan kannattaa valita Big-Flash-hankkeen tarjoamia kursseja? Eikö Metropolian oma kurssitarjonta riitä? Vastaan kysymyksiin käänteisessä järjestyksessä. Oppilaitoksen kurssitarjonta on riittävä vaadittavien opintopisteiden näkökulmasta, mutta on aihealueita, joita ei yksinkertaisesti voida mahduttaa oppilaitoksen tarjontaan. On myös mahdollista, että tarjolla olisi juuri kyseinen kurssi, mutta toteutuksen aikataulu ei istu muiden kurssien kanssa yhteen. Tällöin hankkeen verkkokurssin suoritus antaa opiskelijalle kuitenkin mahdollisuuden kyseisen aiheen opiskeluun, eikä hänen tarvitse muuttaa omia suunnitelmiaan opiskelun tavoitteisiin nähden.
Tästä hyvänä esimerkkinä voin käyttää TwinCAT 3 -verkkokurssia. En siksi, että olen sen luomiseen osallistunut vaan koska se laajentaa opiskelijalle PLC-logiikkaohjelmien osaamista yhdellä ohjelmalla ja laitevalmistajalla. Itsenäisesti suoritettavalla verkkokurssilla opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa ja suorittaa verkkokurssilta vain haluamansa osiot. Omakohtaisesti saamani lisäarvo edellä mainittuun kurssiin oli uuden ohjelman oppimisen lisäksi ohjelman uudet toiminallisuudet logiikan simuloimisessa. Samalla minulla oli mahdollisuus tutustua toisen laitevalmistajan tarjontaan. Joissakin tarjottavissa verkkokursseissa saattaa olla ensisilmäyksellä paljon tekemistä ja materiaalia, mutta koska kurssit ovat itsenäisesti suoritettavia, opiskelijat voivat suorittaa ne osissa ja monesti pidemmällä aikavälillä verrattuna perinteisiin kursseihin. Kurssien suorittamista helpottaa myös, että niiden tarkka kuvaus on esitelty osioissa, joiden pohjalta opiskelijoiden on helppo valita heitä eniten kiinnostavat kurssit.
Kuva: unsplash.com
Omat kokemukseni
Kirjoittajan oma suhtautuminen opiskelijana hankkeen verkkokursseihin on, että ne tarjoavat hyvän tavan tutustua eri aihepiireihin. Kurssien itsenäinen opiskeleminen lisää aiheen mielekkyyttä, koska etenemistä voi säädellä motivaatiotason mukaisesti, jolloin ei synny väkinäistä suorittamista. Oman positiivisen lisänsä kurssien suorittamiseen toi se, että materiaalit olivat kursseilla videopohjaisia ja luennoitsijat kyseisten yritysten edustajia. He toivat oman ammatillisen osaamisensa lisäksi kurssimateriaaleihin. Työelämän näkökulman tuominen luentoihin oli mielestäni hyödyllistä ja motivaatiota lisäävää.
Sainko lisäarvoa opintoihin?
Tähän kysymykseen jokainen verkkokurssin suorittaja toki joutuu vastamaan itse samalla tavoin kuin pakollisten opintojen suhteen. Oma kokemukseni on, että saamani informaatio on hyödyksi opinnoissani sekä tulevassa työelämässä.