Ilmailumuseo
Suomen Ilmailumuseo on Vantaan Aviapoliksessa sijaitseva museo, jonka kokoelmien painopisteenä on suomalaisten suunnittelemat tai käyttämät lentokoneet ja suomalainen ilmailu.
41 Ilmailumuseo - tuulitunneli ja dronepaja
Kuvaus
Projektin tavoitteena oli rakentaa Ilmailumuseolle nykyaikainen interaktiivinen laite, johon museon asiakkaat pääsevät tutustumaan vapaasti.
Projektissa on kolme vaihtoehtoista lopputulosta:
- Fyysinen tuulitunneli sekä raakakonsepti dronepajasta
- Fyysinen tuulitunneli ja kehittynyt konsepti dronepajasta
- Fyysinen tuulitunneli simulaatiomallilla sekä kehittynyt konsepti dronepajasta.
Projektin optimaalinen lopputulos oli valmistaa fyysinen tuulitunneli pienoismalleille ja simulaatio ilmavirtauksen vaikutuksesta aerodynamiikkaan sekä laatia kehittynyt konsepti ja suunnitelma dronepajasta.
– Projekti toteutettiin syksyllä 2022.
- Toteutettiin asiakkaalle toiveen mukainen interaktiivinen laite, johon museovierailijoilla on helppo pääsy
- Laite on osana Ilmailumuseon näyttelyä
Tuulitunneli
Tässä projektissa tuulitunnelin tarkoitus on tutustuttaa käyttäjät aerodynamiikan maailmaan sekä ilmavirran vaikutukseen erilaisissa lentokonemalleissa. Tuulitunneli sopii Suomen Ilmailumuseoon lentokoneiden historian, asiakaskunnan mielenkiinnon ja harrastuksien vuoksi.
Tuulitunnelin suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon laitteen helppokäyttöisyys, liikuteltavuus, laadukkaat komponentit sekä kestävyys museokäytössä. Laitteen käyttämisen tulisi olla hyvin yksinkertaista, jotta jokainen käyttöohjeisiin tutustuva henkilö osaisi sitä käyttää. Suunnittelun alussa tuulitunnelin muotoa sekä kokoa hahmoteltiin tarkasti, jotta sen liikuteltavuus olisi helppoa. Suurin osa laitteen komponenteista päätettiin valmistaa itse tai antaa toimeksianto koulun koneistuslaboratorion henkilökunnalle. Kaikista komponenteista pyrittiin luomaan 3D-malli 1:1 mittasuhteilla. Tämä toimenpide mahdollisti tarkan valmistuksen ja lopputuloksen jokaisen komponentin kohdalla.
Tuulitunnelin rakentaminen aloitettiin melko pian suunnittelun valmistuttua. Rakentamisessa hyödynnettiin pääosin Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloja sekä työkaluja, kuten laserleikkuria ja 3D-tulostimia. Muut pientarvikkeet sekä elektroniikkaosat tilattiin pääosin toimittajilta tai lahjoitettiin koulun toimesta.